NinaPalomki Jotain omaa -- jotain lainattua

Taloudellisesti suvereeni valtio

  • On asioita, joihin kannattaa sijoittaa.
    On asioita, joihin kannattaa sijoittaa.

Taloudellisesti suvereeni valtio... Onko tämä mahdollista? Vai onko se edes vaihtoehto? Kenelle talouden hallinta kuuluu?

Syy siihen miksi taloussysteemimme ajautuu rutiininomaisesti jaksoittaisesti toisiaan seuraavasta kriisistä toiseen, johtunee virheellisistä käsityksistämme pankkitoiminnan luonteen ja itse rahan suhteen ( Riikka Söyring/ Ellen Brown).

Me luulemme rahan itsessään olevan arvokasta, vaikka se on yleensä vain paperia, tai muutama luottokortti ja tiliotteita. Raha on vain vaihdon väline. Se ei todellakaan ole arvokasta. Sille on vain määritelty joku arvo, ja raha luodaan pankeissa kirjaamalla jonkun ottama laina pankin kirjanpitoon. Lainaan tässä ylioppilaslehden artikkelia, jossa on Aalto-yliopiston talouskulttuurin tutkijan Paavo Järvensivun loistava kommentti: "Koska raha on velkasuhde ja keskuspankkiraha luodaan tyhjästä, taloudellisesti suvereenilta valtiota se ei lopu koskaan kesken."

Toinen syy siihen, että olemme jatkuvassa nousukausi -- lama – nousukausi -kehässä on se, että tuotteet valmistetaan entistä nopeammin, markkinointi aletaan heti ja valmiit tuotteet myydään nopeasti. Joten taas tämän valmistus- ja myyntiprosessin jälkeen on hiljaista, eikä ole oikein kysyntääkään, koska kaikilla on jo kaikkea. Ainoa, mille on kysyntää, on palvelut, ruoka ja energia. Eli teknologia vaikuttaa työllistämiseen.

Valtion talouden elvytystä (Keynesiläistä elvytystä) voitaisiin kokeilla, mutta mitä kannattaa tosiaan elvyttää? Kannattaako tehdä tuotteita, joita jo on ja joille ei ole kysyntää, vaan kannattaako sijoittaa palveluihin, ruuan tuotantoon ja energian tuotantoon?

Ruokaa meillä pitäisi olla täällä pallolla riittävästi. Ongelmana on se, että se ei jakaudu tasaisesti. Panostaa siis pitäisi jakeluun, säilyttämiseen, kuljettamiseen, parempaan suunnitteluun.

Lähteinä: http://ylioppilaslehti.fi/2014/11/ei-nouse/ & Riikka Söyringin julkaisematon käännös (OpEdNews: Ellen Brown: Time For a New Theory of Money; Oct.30, 2010), jonka sain luettavaksi & kuvan lähde: taaleritehdas.fi

 

Laitan tähän vielä pari lempikohtaani yllä mainitsemastani artikkelista: "Vallalla oleva uusklassinen taloustiede kuvittelee olevansa luonnontiede, vaikka se on ihmistiede. Järjestelmä uskoo, että ihminen on rationaalisen ahne, eikä välitä muista." ja ”Jos meillä hyvinvointipalvelut on sidottu talouskasvuun, pitäisi laittaa maan parhaat voimat miettimään, miten siitä yhteydestä pääsisi eroon.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (38 kommenttia)

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

noi lopun lainaukset kruunasi homman.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mun piti kyllä myös lainata sun hyviä blogeja tähän, erityisesti tätä jossa olet "suomentanut" Suomen Pankin sivuja http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18314...

mutta yritin tehdä lyhyen jutun.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Erittäin hyvä yhteenveto.

Aluksi ajattelin tämänkin laman suhteen, että kyllä keksitään taas uutta
tuotantoa, jotta se nousukausi taas alkaa!

Mutta kun huomaa, että lainanantoehdot ja antajien yksityisyys, maillekin,
onkin se ulkopuolinen kunkin maan taloutta ohjaava tekijä, ei tuotantokaan
enää ratkaise hyvinvointia. Se välivaihe on nyt ohi tässä velkarahamallissa. Talous ei ole minkään maan oman budjetin varassa.

Japanin esimerkki on nyt kaikkien tulevaisuus. Kun yksityinen pankkimaailma
tahtomattaan on inflaation kautta tuhoamassa fiat rahankin, on tilanne
toinen.
Pankkien johtajille euroopassa on nyt esitetty filmi, miten tämä tarina
muodostuu. 120 ihmistä istuivat ilmeisen kauhuissaan, koska eivät olleet
perhtyneet systeemin vääristymiin. Eihän kukaan sisäpiirin toimija tiedä
mitä kaikkea omaan toimintaan kuuluu. Asiahan on samalainen kaikissa
muissakin asioissa. Täytyy pystyä astumaan asian ulkopuolelle, ja katsoa
kokonaisuutta, ja monien eri tekijöiden ei haluttuja seuraamuksia.

Psykologiasta me tiedämme, että rationaalisen terveen järjen päätökset eivät ole sitä, mitä me niiden oletamme olevan. Ja hämmästys on aina suuri.
No, liikelaitosten "miehet" saivat suurimman hämmästyksen elämässään.
Oma toiminnan tulos oli heille uutta, eli eivät siis oikeasti aina tiedä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Eli uusklassinen taloustiede on siten darwinistinen ja naturalistinen ulosmittausfilosofia. Legimiteettinaan "vahvin voittaa älämäntaisteluissa ja markkinoilla. Kaverille ei jätetä mitään, tulkoot omillaan "toimeen", jota ei enää ole, kun on joutunut saneeratuksi "turhana kulueränä" kilometritehtaalle tehtyjen ulkoistamispäätösten vuoksi.

Luonnekuva: narsistinen, machiavellistinen, psykopaattinen ja epäempaattinen. Eikä konsensushenkinen.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mä aina ihmettelen kans noita luonnonvalinta-teorioita.. Eikö ihminen itse muka voi päättää millaista elämää haluaa elää.. ettei tarvitse vain sokeasti uskoa vaistoihin? :P

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Ihminen on maailman sopeutuvaisin eläin, jos ei nyt ihan bakteeritasolle mennä. Voin briljeerata kirkkoisä Augustinuksella, jonka mielestä ihminen on samalla sekä vanhurskas että syntinen. Vaan eläimiäkin olemme ja lajinkehitys vaikuttaa paljon enemmän kuin normaali ihminen koskaan osaa ajatella. Voisi olla hupaisaa mennä peilin eteen ja kysyä itseltään, että miksi tuo on tuollainen ulkoasultaan?

Vaan taloussyklit kuuluvat kapitalismiin. Julkinen sektori niitä tasoittaa ja julkinen kulutus huonoinakin aikoina pitää yrittäjienkin pyöriä pyörimässä. Kun meidän äärioikeistolainen valtaklikkimme syö julkista sektoria, niin samalla se vie tuloja yksityisiltä yrityksiltä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #6

Kehitys kehittyy, mutta kehittyykö ihminen eettisesti ja kypsyystasoltaan paremmaksi vai onko homo sapiens eli viisas ihminen vain homo homini lupus eli ihminen ihmiselle susi?

Juuri ihmisen katsominen eläimeksi antaa joillekin luonnevikaisille oikeutuksen epäinhimillisyyksiin ja raakuuksiin. Ikävä kyllä. Näin darwinismi ja naturalismi liitettynä kvartaalitalouteen ja uusklassiseen talousteoriaan.

Voiko joku ihmineen olla kuukausiansioiltaan monikymmen/satakertaisesti parempi kuin toiset. Kohtuutonta. Ahneella on joskus...koskipa se ihmistä tai valtiota. Historia todistaa. Suurvalta-Rooma, N-liitto ja kohta EU/EMU:kinko?

Saksalla näyttää olevan nyt suurvaltapyrkimyksiä. Lue blogeistani lisää!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård Vastaus kommenttiin #9

Ollessani oppikoulun kolmannella luokalla (luultavimmin, tai sitten neljännellä) kirjoitin opettajan antamasta aiheesta Eräs eläinmaailman murhenäytelmä, miten Kain tappoi Abelin. Asia oli suuri skandaali ja siitä keskusteltiin opettajainhuoneessakin. Suomenopettaja häpeäseisotti minua pitkään tunnilla ja saarnasi ja opetti. Opettajainhuoneessa oli vaadittu jotain rangaistuksiakin, ainakin nelosta aineesta, mutta opettaja sanoi olevansa armollinen ja antoi vitosen.

Jos Sinulla Kari on sisäkoira, no koira yleensäkään, niin voitko nähdä suurta eroa itseesi? Matikkaa nyt osaat vähän paremmin ja erilaisia kieliä. Koiran kieltä Sinä taasen osaat huonosti. Mutta onko tunne-elämässä suuria eroja?

Tietenkin lajinkehitys yhteiskunnalla ja ympäristöllä täydennettynä loi Hitlerin ja Stalininkin, mutta eihän heidän tekosyitään pidä tiedemiesten viaksi lukea.

Kukaan ei ole yksinään yhtään mitään. Elintasomme ja rikkautemme on 200 000 vuotta vanhan työn tulos, jos vain nykyaivot otetaan huomioon. Yksilön oma merkitys elintasoomme on mitättömän vähäinen. Nykyisin koneet tekevät suurimman osan työstä, aivan valtaosan. Siksi kenelläkään ei pitäisi olla moninkertaisia tuloja toisiin verrattuna. Sille ei ole perustetta.

Kakku on siis rakennettu muitten työllä ja me nyt vain kilpailemme itsemme sairaiksi tuota kakkua jakaessamme.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #13

En harrasta koirien pitämistä allergiasyistä. Ihmettelen kuitenkin ihmisiä, jotka pitävät koiraa omia lapsia paremmassa asemassa. Koira saa tehdä lähes mitä vain, mutta lapsille pidetään melkein hevoskuri. Koska "hän" - siis koira - on sen arvoinen! Ovatkohan lapset ei-toivottuja? Omituista kerrassaan.

Toisaalta on myös perheitä, joissa kaikki kiukku puretaan tuohon eläinraukkaan. Ei sekään ole oikein.

Itse olen enemmän kissa-ihmisiä. Ja kalastan mielelläni, jopa kohtalaisen hyvällä menestykselläkin.Paras kertahaukisaalis virvelillä on 19 kpl; suurin onkikala - uskokaa tai ei - on 5,4 kiloinen hauki kastemadolla. Virvelillä olen saanut kolme yli seitsemänkiloista haukea jne. Eikä mitään kalajuttuja!

Susanna Kaukinen Vastaus kommenttiin #6

Ei ne aasit tajua, että talouskin on ekosysteemi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Psykiatrian mukaan ihminen on sekä järki- että tunneolento. Inhimillisistä heikkouksista johtuen ihminen (lue uudet sukupolvet) eivät opi mitään ihmiskunnan historiasta, koska joka sukupolvi tekee aina omat ajalliset virheensä heikkouksineen ja intohimoineen. Esimerkiksi valta-asema turmelee monet kuten on nähty kaikkina aikoina: "tilaisuus tekee varkaan!"

Vallanpitäjät etsivät eri opeista (ismeistä) ja filosofioista oikeutusta eli legimiteettiä toiminnoilleen. Vrt. Hitler darwinistisesta rodunjalostamisfilosofiasta ja nietzscheläisyydestä ym. antisemitismissään.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Jeps, ja millaista meidän elämä olisi, jos aina tekisimme rationaalisia ratkaisuja, emmekä tuntisi empatiaa tai myötätuntoa.

Aika karua sellainen olisi. Oltaisiin huumorintajuttomia tylsiä olentoja.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Huumorin kukka kaunein kukka! Ja rikas mielikuvitus lienee ainut köyhän huvitus! Ikävä kyllä politiikka on täynnä tosikkoja ja ennakoluuloisia, itsekkäitä ihmisiä. Besserwissereitäkin.

Mutta asiaan. Ehkä Sveitsi on taloudellisesti suvereeni valtio. Kiinallakin pyyhkii melko hyvin velkaiseen USA:han nähden. Pohjimmiltaan kaikki valtiot ovat jotenkin toisistaan riippuvaisia.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #10

Tottakai valtioiden pitää tehdä yhteistyötä ja ihmisten pitää saada kulkea vapaasti. Siksi kannatan ETA:a, mutta €urosta pitäisi päästä eroon.

Tulleissa nyt olis hyvä olla jonkinlainen valvonta, että tiedetään ketä tänne tulee. Ihan jo ihmiskaupan takia. Säännöissä ja laissa kun on se hyvä puoli, että ne voivat olla ainoita jotka suojelevat heikoimpia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tusinapoliitikot ajattelevat vain seuraavia vaaleja ja vaalitäkyjä, mutta valtiomiehet ja -naiset tulevia sukupolvia ja kestävämpää Telluksen kehitystä.

Kohta on ek-vaalien aika. Ja muutoksen aika. Sulut nykymenolle. Suomi-syöjät pois eduskunnasta. On isänmaallisten ihmisten ja sisäpolitiikan aika. EU-politiikka on ollut kurjuuttamisen tie Suomelle. Saamattomat bluffipuhujat jäähylle ja paitsioon.

Äänestäjä, olet nyt päättäjän asemassa. Harkitse tarkkaan ketä äänestät. Vain pätevimmät Arkadianmäelle. Pelurit pois politiikasta!

Käyttäjän MauriNygard kuva
Mauri Nygård

Ääni eduskuntapuolueille ei mene vain hukkaan, vaan se on suorastaan turmiollinen. Ja kuten tiedetään, niin äänestämättömyys on puoli ääntä kokoomukselle.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mauri Nygård. Olen 100 prosenttisesti samaa mieltä, ei ääniä hallituspuolueille. Kokoomus joutaa oppositioon. Se saa mitä on saamattomuudellaan ja EU/EMU-toimillaan tilannut.

Käyttäjän PetriKRundelin kuva
Petri K Rundelin

Mikä on itse ero ihmisestä toisestaan; Liian vahva näkemys(mielipide)ero estää näkemästä itse toisiemme tuomaa totuutta omaan totuuteemme. Ei nyt helekatti kannattais taistella toisiaan vastaan vaan nakata egot nurkkaan; kaikki näkevät suurimmaksi osaakseen vain oman totuutensa; minkä itse ihminen tekee vain toisen eteen ja lähimmäisilleen, on ainoa minkä voi oikeasti tehdä. Kuka on veli ja sisko itse itselleen? Mikä sen rajoittaa ja miksi? Mikä on sen määritelmä? Helekatti.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Aivan! Nyt meillä on se ongelma politiikassa, että liikaa kytätään ismejä ja halutaan tehdä niitä vahvoja mielipiteitä. Pelätään, että ilman tiukkoja mielipiteitä vaikutamme tietämättömiltä.

Nyt kun on se aika, jolloin pitää alkaa miettimään, mitä me oikeasti haluamme. Ettei ole pakko tehdä kaikkia asioita ja päätöksiä perinteisten kaavojen mukaan.

Pitää todellakin miettiä, mikä meitä rajoittaa.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Nykymaailmassa Venäjä on taloudellisesti itsenäinen valtio. Se antaa Suomellekin oivan esimerkin. Olkaamme siis kuin Venäjä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Olin jokin aika sitten kuuntelemassa eräässä seminaarissa Venäjän laista. Siellä kerrottiin, että rublaa hallinnoi Usan keskuspankki Fed. Ei siis mikään ihme, että rublan kanssa on ongelmia.

Kaikkein paras olisi tosiaan kelluva valuutta ja joka maassa oma sellainen (ihan jo siitä syystä kun joka maassa on eri hintataso).

Anna-Leena Nieminen

”Jos meillä hyvinvointipalvelut on sidottu talouskasvuun, pitäisi laittaa maan parhaat voimat miettimään, miten siitä yhteydestä pääsisi eroon.”

Heh, siinäpä sitä miettimistä millä hyvinvointivaltio kustannetaan jos ei markkinataloudella. Usko sosialismin pyhään henkeen elättäjänä kun on kova.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

no neuvostoliitto kykeni elättämään, kouluttamaa ja luomaan teollisuuden. tämä meidän systeemi ei kykene elättämään edes töissäkäyviä, muista puhumattakaan. elikkä jopa nl oli toimivampi kuin meidän nykyinen huuhaa talous. ja NL sentään oli täysin tyhjästä luotu talouden irvikuva.

eli uskoipa sosialismiin taikka ei, kukaan ei voine olla niin typerä että uskoo tähän meidän korttitaloon joka on ainaisessa kriisissä.

mut jos haluaa miettiä ihmisarvoisen elämän takaamista, meillä kyllä on ihan fiksujakin ihmisiä jotka tekee tieteellistä työtä asian eteen. tos yksi kirja jonka kaikki kirjoittajat on tieteellisesti ansiotuneita.

http://www.soste.fi/ajankohtaista/julkaisut/hyvinv...

"Hyvinvointitalous

Uusi teos julki 6.11.2014

Riitta Särkelä, Aki Siltaniemi, Päivi Rouvinen-Wilenius, Heikki Parviainen, Eija Ahola (toim.)

Talous ja taloudellinen kasvu ovat nousseet viime vuosina välineistä itseisarvoiksi ja tavoitteiksi sinänsä. Asioita tarkastellaan helposti vain lyhytkestoisten taloudellisten vaikutusten näkökulmasta. Samaan aikaan erot suomalaisten sosiaalisessa hyvinvoinnissa ja terveydessä ovat kasvaneet.

Tässä julkaisussa on kootusti eri tieteenalojen näkökulmia hyvinvointitalouteen. Esille nostetaan ihmisten hyvinvoinnin ja talouden keskinäinen riippuvuus sekä niiden välisiä jännitteitä. Miten näitä kahta aluetta voitaisiin rakentaa tasapainoisesti ja yhdessä?

2014, 298 sivua,"

Anna-Leena Nieminen
    "Hän(Meri Koivusalo) käsittelee terveydenhuollon globalisaatioparadoksia, markkinaistamista ideologisena projektina, terveyden markkinoita innovaatiopolitiikan osana ja siirtymää hyvinvointivaltiosta yksilölliseen vastuuseen"

No ei todellakaan olla siirrytty yksilölliseen vastuuseen.

    "Mirjam Kallandin artikkeli nostaa esiin sosiaalisen pääoman käsitteen ja järjestöjen merkityksen hyvinvoinnin kehittämisessä sekä vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset."

Jaa, että vapaaehtoistyön ja tempputyöllistettyjen orjien avulla pitäisi edelleen ylläpitää ja "kehittää" hyvinvointivaltiota järjestöjen taholta? Hyvinvoivien järjestöjen jotka omavaraisuudesta huolimatta saavat valtiolta muhkeita tukia ja joiden johtajat ovat korkeapalkkaisia ...

    "Jussi Ahokas tarkastelee suomalaisen investointiajattelun kulta-aikaa ja sen seurauksia taloushistorian ja uuskeynesiläisen ajattelun perspektiivistä. Hän nostaa esiin keynesiläisen talouspolitiikan ja -ajattelun vahvuuksia ja mahdollisuuksia ja arvioi, että hyvinvoinnin rakentaminen ja progressiivinen yhteiskuntapolitiikka edellyttävät investointien vahvistamista."

Vai vielä keynesiläistä elvytystä tarvittaisiin eli uskotaan lujasti valtion kulutuskysynnän voimaan. Valtion menot kattoon.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #20

Eiköös juuri Keynesiäistä elvytystä tehty 30-luvun laman jälkeen Usassa, ja sillä saatiin paljon ihmisiä ja yrityksiä työllistettyä ja yritykset vaurastuivat ja kasvoivat. Usastahan syntyi sitten aikamoinen talousmahti.

Katainenhan myös tuota Keynesiläistä elvytystä hehkutti (2008), mutta sijoitti rahat väärin. Hän antoi ne rahat yrityksille ilman mitään takaisinmaksu- tai työllistämisvelvoitetta.

Oikessa Keynesiläisessä elvytyksessä pitäisi rakentaa yhteiskuntaa. Nyt vaan tietenkin pitää Suomessa miettiä, mitä rakenteita kannattaa ylläpitää ja mitä ei.

Anna-Leena Nieminen Vastaus kommenttiin #21

Jaahas, puhkotaan taas vähän myyttejä eli

Yhdysvallat ei toipunut suuresta lamasta Rooseveltin New Dealin ansiosta vaan sen vastustamisesta

    - "Amerikan talous vapautui pian joistakin New Dealin ylettömyyksien taakoista, kun korkein oikeus kielsi NRA:n vuonna 1935 ja AAA:n vuonna 1936 ansaiten samalla Rooseveltin ikuisen vihan ja ivan. Tunnistaen pääosan Rooseveltin toimista perustuslaittomiksi oikeuden ”yhdeksän vanhaa miestä” heittivät ulos muita, paljon vähäisempiä lakeja ja ohjelmia, jotka haittasivat elpymistä".
    - "Ainoastaan sodan ja Rooseveltin väistyttyä sijoittajat olivat riittävän vakuuttuneita ”käynnistämään sodanjälkeisten sijoitusten nousukauden, joka vahvisti talouden paluuta kestävällä vauraudelle.” [10]"

Artikkelista Suuren laman suuret myytit http://ciel.fi/blogi/suuren-laman-suuret-myytit/

**

Ja teollisuustuotanto nousi jo ennen New Dealia...

    "Toipuminen lamasta alkoi kesällä 1932, ja kesäkuuhun 1933 mennessä teollisuustuotanto nousi 50 % huomattavan deflaation aikana. Kun kesäkuussa 1933 irrottauduttiin kultakannasta, alkoi inflaatio. Sen sijaan työnteko oli vuonna 1934 tuntimääräisesti pienempi kuin vuonna 1932. Kuitenkin vuonna 1939 BKT oli 27 % trendin alla, mikä professoreiden Harold L. Cole ja Lee E. Ohanian mukaan johtui työmarkkinapolitiikasta, jota ilman työllisyys olisi ollut 20 % parempi. Presidentti Roosevelt myönsi vuonna 1938 osan hallituksen politiikasta haittaavan toipumista ja palautti työnantajien oikeuden irtisanoa istumalakkoilijoita." [4]

(Liberalismiwiki)

New Deal oli myös hyvin totalitaristinen...

    "New Dealin ehkä kaikkein radikaalein puoli oli kansallisen teollisuuden elvytyslainsäädäntö (NIRA), joka hyväksyttiin kesäkuussa 1933 ja jolla perustettiin kansallisen elvytyksen viranomainen (NRA). NIRAn alaisena pääosa valmistavasta teollisuudesta pakotettiin yhtäkkiä valtion asettamiin kartelleihin. Hintoja ja myyntiehtoja säännelleet määräykset muunsivat pikaisesti pääosan Amerikan taloudesta fasististyyliseen järjestelyyn, NRA:n tullessa rahoitetuksi uusi veroilla kyseisiltä teollisuudenaloilta, joita se kontrolloi. Eräät taloustieteilijät ovat arvioineet NRA:n lisänneen liiketoiminnan kustannuksia keskimäärin 40 prosentilla – sitä ei elpymistä kaivannut lamatalous tarvinnut."

...ja haaskasi verovaroja surutta...

    "Hänen (Rooseveltin) aakkosvirastojen valtuutetut kuluttivat kansan verorahoja ikään kuin tyhjää vain.":
    "Esimerkiksi Rooseveltin julkisen avun ohjelmat palkkasivat näyttelijöitä antamaan ilmaisia esityksiä ja kirjastonhoitajia luetteloimaan arkistoja. New Deal palkkasi jopa tutkijoita tutkimaan hakaneulan historiaa, 100 Washingtonin työntekijää partioimaan katuja ilmapallojen kanssa kottaraisten karkottamiseksi julkisista rakennuksista ja laittoi ihmisiä julkisen sektorin palkkalistoille jahtaamaan idänotakilokkeja tuulisina päivinä."

http://ciel.fi/blogi/suuren-laman-suuret-myytit/

Ja tällaistäkö lisää Nina ja muut keynesiläisyyden kannattajat haluaisitte?..

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #29

Kiitos linkistä Anna-Leena. Hyvä, että tulee muitakin näkökantoja keskusteluun. Ainahan pitäisi lukea useampaa lähdettä ja Lawrence W. Reedin kanta asiaan on aika lailla erilainen, mitä on dokkareissa ja artikkeleissa kerrottu.

Tosiasia aina on, että ei kannata rakentaa sellaista, jota ei tarvita. Ei todellakaan kannata rakentaa verorahoilla jotain kallista, jolle ei ole kysyntää. Siinä mielessä pitäisi aina kunnioittaa vapaata markkinataloutta, että ensimmäisenä pitäisi huomioida kysyntä ja tarve.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #32

Tuossa populistisessa propagandalinkissä ei lainkaan huomioitu sitä, että FED on nimenomaan yksityinen, pörssinoteerattu rahoituslaitos, jolla on omat tlaoudelliset etunsa ajettavanaan. Se ei siis ole valtion hallinnoima keskuspankki siten kuin esim. Suomen Pankki
FED on nimenomaan vapaiden markkinoiden toimija, kukkanen libertarismin arkun päällä. Jostain syystä libertaristit vain "eivät muista" sitä.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Vaikka en itse kannatakaan tuotantovälineiden täydellistä sosialisoimista, niin voin myös sanoa sen, että se pelottava hallinto Neuvostoliitossa ei tainnut olla sosialismia vaan ihan totalitarismia, ja sitä samaa totalitarismia NL-maissa oli jo ennen NL:oa.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Markkinatalous ei luo rahaa, sen luo pankit. Ihmiset voivat ihan itse päättää, mihin haluavat panostaa.

Käyttäjän donnybird kuva
tuula pakarinen-curry

Koska pankit päättävät, ihmiset eivät voi päättää mitä liiketoimintaa, tai mihin rakentamiseen rahaa saadaan. Siinäpä se kontrollin ydin, minkä ulkopuolinen raha maailma tuo.

Käyttäjän TimoSotikoff kuva
Timo Sotikoff

Hyvää pohdintaa ja todella hyvä kirjoitus, kiitos Nina!

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Talöoudellisesti suvereeni valtio - mitä se edes tarkoittaa?

Suvereeni voi olla vain poliittisesti: päättää itse ja kantaa seuraukset.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Valtion talous on politiikkaa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Joten, kuten kysyin: Mitä ihmettä tarkoittaa "taloudellisesti suvereeni valtio"?

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La Vastaus kommenttiin #35

Mä ainakin tarkoitan sillä sitä, että valtio painaa itse rahansa.

Käyttäjän HenriErti kuva
Henri Erti

Taloudellisesti suvereeni valtio ottaa käyttöön omaan valuutan, kiinteän valuuttakurssin (en tiedä tosin mihin se sidotaan) ja sulkee ulkomaiset pääomavirtaukset kotimaahan.

Lopputuloksena on katastrofi.

Käyttäjän NinaPalomki kuva
Niina La

Mistä luulet, että tarkoitus olisi ottaa kiinteä valuuttakurssi? Lainaan nyt Ipun (itsenäisyyspuolueen) "vihreää korttia": " Oma raha hakee arvonsa markkinoilta (kellutus), jolloin se saavuttaa taloutemme suoritus- ja kilpailukykyyn nähden oikean tason".

Eikä oma valuuttaa sitä tarkoita, etteikö tänne voisi ulkomaalaiset sijoittaa.. Kauppaahan (yli rajojen) voi käydä millä tahansa valuutalla, vaikka dollareilla, juaneilla, euroilla, markoilla jne.

Eri asia sitten on, haluavatko suomalaiset että pellot ja vedet pysyvät oman maan kansalaisten hallussa. Tai voiko tänne rakentaa jonkin todella suuren tehtaan, onko meillä resursseja sellaisen ylläpitämiseen?

Nyt on hyvin markkinoilla selvinneet kuulemma yritykset, jotka ovat keskittyneet johonkin erikoisosaamiseen esim. tietyn osan valmistamiseen.

Toimituksen poiminnat